sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Whoa, back up there Columbo!

Perjantai-iltapäivä vietettiin Vuorelan Lotan koulutuksessa VAUn hallilla. Sinne on sitten viime käynnin tullut keinonurmi, joten hyvillä mielillä saattoi ilmoittautua. Radoista siellä nyt harvoin saa mitään huippumielenkiintoisia ja hauskoja kun halli on niin kamalan kapea, mutta hyvin pärjättiin.

Kipen kanssa meni ihan kivasti. Se vaan veti itsensä jo ekalla kierroksella aivan piippuun, ärsyttäviä nämä helteet. Mutta eipä oikeastaan mitään ihmeempiä, kiva treeni. Maanantaina muuten päästään taas, melkoista luksusta!

Lauantaina pidettiin täysi lepopäivä. Ja nyt on kuulkaas pihallani aita! Ihan rennosti en vaan voi antaa koirien siellä oleskella, välillä pitää vähän vahtia ettei Kirva kaiva koko pihaa auki.

Tänään oltiin lepäilty tarpeeksi joten lähdettiin Janakkalaan kisoihin. Ekalla radalla kävikin aika hassusti. Jätin Kirvan, se nousi, laitoin sen uudestaan istumaan ja lähdin. Kutsuin radalle, eka rima tippui. Radan jälkeen Tommi sanoi että kannattaa ensi radalla jättää sitten vähän kauemmas, koska oli nyt varastanut vähän eteenpäin ja lähtenyt siitä sitten hyppäämään. Minä kun olin taas ihan siinä uskossa että Kippe olisi kiltisti odotellut, koska aina se istuu kun katson sitä. Tuli siellä sitten vielä toinenkin rima. Muuten rata oli tosi sujuva, mutta alun kolme estettä olivat silkkaa rumuutta kun en onnistunut kääntämään Kirvaa kakkoselle. Ja kyllähän se loppukurvikin vielä valui.

Toisella radallakin tuli lähtöhämminkiä, kun minulta meni jotenkin tuomarin lähtölupa ohi, ja istutin Kirvaa sitten aika kauan kun en ollut varma saadaanko lähteä vai ei. Varmistin asian kysymällä ja siirryin kakkosen taakse, ihan hyvin Kirva tämän ajan kuitenkin pysyi. Ekat 7 estettä meni oikein mainiosti suunnitelmien mukaan, mutta sen jälkeen ei menty montaakaan oikeassa järjestyksessä. Aivan älytöntä sähläystä, mutta joskus nyt vaan käy näin.

Ekan radan Masan kuulutus: "Nyt on muuten aivan varma että tämä on Raita-ahon koiria!". Ja olihan se. Oli hauskaa kyllä kun Kirva sai kilpailla äiskän ja iskän kanssa samoissa kisoissa.
(Kylläpäs tuollaiset ahoon loppuvat sukunimet nyt tuottavatkin oikeinkirjoitusongelmia. Aina kun kritisioin Halla-ahoakin niin meinaa lipsahtaa tuo jälkimmäinen osa isolla alkukirjaimella.)

4 kommenttia:

  1. A so, sitä on alettu juttelemaan tuomarille vaikka rataan pitäs keskittyä. Se saattaa toimia joillakin, mutta ei näköjään teillä, joten jätäpä se tähän kokeiluun.

    Alpo

    VastaaPoista
  2. Odotamme raporttia vispiläkäsistä. Vai tuliko niistä sittenkin siivilät?

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Luin blogisi läpi. Grecon tarina kosketti vahvasti, ihana koira - mutta sinulla on taito kirjoittaa. Voikaa hyvin. T. Eeva

    VastaaPoista
  4. Kiitos Eeva kauniista kommentista! Grecoa kelpaa muistella ♥

    VastaaPoista