lauantai 27. elokuuta 2011

If you choose to proceed you will indeed concede

Tällä viikolla olikin poikkeuksellisesti kahdet PAW-treenit.
Ekat treenit päättyivät lähes yhtä surkeasti kuin auton viereen luikerrelleen kyyn elämä. Taisin tosin kitua vähän sitä enemmän.

Toinen treeni oli jo onnellisempi. Jyrkät takanaleikkaukset putkilla on selvästi yksi meidän heikkouksista, ne täytyy treenata kuntoon.
Treenien jälkeen jatkettiin vielä optimaalisten linjojen etsintää ompelukerhon parissa.

Safilla oli pelkkää tokotreeniä kumpanakin päivänä, törkeää. Hän kyllä yritti tarjoilla hienoja sisäänmenoja kepeillä, mutta säästetään ne johonkin toiseen kertaan. Meillä on tosiaan huomenna tokokoe, ja minua jännittää aivan hirveän paljon. Olen kahtena yönä herännyt melkoiseen tärinään tokounia nähtyäni ja ajatuskin huomisesta aiheuttaa vatsanväänteitä.

Tänään kisattiin liian lämpimässä Kouvolassa 3 starttia.
Ekalta radalta tuli vika rima alas. Vähän valju suoritus osaltani, mutta kaikin puolin ehjä kuitenkin. Ehjä kokonaisuus oli myös seuraava rata, nyt ollaan tehty viisi suht järkevää rataa peräkkäin ja se on kyllä meidän ennätys! Tällä toisella radalla Kirva ehti yhden putken jälkeen pistäytyä keppien ekassa välissä. Kolmas rata olikin jo silkkaa kurjuutta, ohjasin typerästi heti nelosella ja Kirvakaan ei oikein enää jaksanut hypätä kunnolla. Safi teki pari paikkamakuuta, koiria kulki tosi läheltä joten tuli oikein hyvää harjoitusta.
Paluumatkan varrella, vähän ennen Jaalaa on tosi näppärä uintipaikka koirille jossa pistäydyttiin nytkin. Sapu kahlaili ja Kirva räpiköi menemään kamalalla innolla.

Ai niin, ne lähdöt. Ekan radan lähtö oli huono, Kirva jäi lähtöön haukkumaan ja (istuviltaan) pomppimaan. Kahden seuraavan radan lähdöt hyviä. Nyt ihan ajatuksen kanssa odotin käännyttyäni vielä tovin ennen kuin vapautin, Kippe istui hiljaa ja yllättäen ihan ryhdikkäänäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti