sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

But my heart told my head "this time no"

Pääsiäinen alkaa olla pulkassa, huomenna paluu töihin.
Ihan loistopyhä tämä kyllä on, kun kaikenmoisia tapahtumia on aika riittämiin.

Perjantaina Lahti KV, Kirva ROP SERT CACIB ja MVA! Esiintyminen oli melko hyvää, arvostelussakin todettiin että iloinen esiintyminen ja reipas käytös.

Lauantaina käväistiin Lappeenrannassa, siellä ensiesiintyminen valioluokassa. Tulos ROP ja CACIB.

Tänään Janakkalassa kolme rataa. Kyllä minä ihan nousuaikeissa sinne lähdin, mutta kakkosluokkalaisina sitä vielä kotiin tultiin.
Ekalla radalla ei muita virallisia virheitä kuin yksi ylimääräinen hyppy. Pari tökeröä kohtaa kyllä löytyi, alussa otin kepeiltä runsaasti etumatkaa jotta ehtisin suoran putken päähän, mutta enpä sitten tarpeeksi kuitenkaan ja siitä tuli aika etova. Pituuden jälkeen hartiat oli ihan väärään suuntaan ja muutenkin veto jäi kovin vajaaksi joten okserillehan Kippe irtosi. Sen jälkeen mentiin sitten vielä uudestaankin okseri, se siis pysyi koossa kaksi kertaa peräkkäin!

Tokalla radalla nousun esti jälleen se hiivatin okseri. Mikä vastenmielinen hökötys! Eli ei se kolmatta kertaa kasassa pysynyt. Sen jälkeisestä kompuroinnista vielä kielto seuraavalta putkelta. Loppusuoralla oli suora putki ja kepit sen jälkeen, jäin tarkoituksella aika taakse ja käskytin putken puolivälin tietämiltä Kirvaa kepeille ja sehän meni sinne yhtään epäröimättä tai vilkuilematta, mukava juttu! Sijoitus taisi olla kuudes, ja aika nopein.

Kolmas rata oli hyppäri, josta saatiin nollavoitto. Kirvan lämmönsietokyky on aika kehno, joten tällä radalla se tuntui jo perin tahmealta. Mutta reippaasti yritti kuitenkin, ja onneksi metsästä löytyi sen verran isoja lammikoita että niihin pääsi hieman pulikoimaan.

Kaikilla radoilla oli paljon putken väärään päähän menemisiä, ja ne sujuivat ihan kivuttomasti vetämällä. Kirva reagoi tosi hyvin vetoihin noissa tilanteissa, mutta päästän sen menemään aina ihan tosi myöhään koska melkeen jokainen putkeenmeno oli taas ihan kamalan veltto. Silkkaa vetelyyttä.
Ja koska radat eivät vieläkään ihan huippuesityksiä olleet, täytyy iloita siitä että jaksan kyllä olla tyytyväinen keppeihin ja kontakteihin. Ja tuosta Janakkalan kisapaikasta olen aina pitänyt. Siellä sitä muuten aikoinaan kisasin ihan ensimmäisen virallisen agilitykilpailuni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti