People like lager and nuts

Torstaina treenattiin taas Merin ja unkarilaisneitojen kanssa. Kirvalle oli jostain syystä vaikeaa kun loppusuora loppui muuriin, juoksenteli siitä monesti ohi. Oli siellä muutakin vaikeaa kyllä. Mutta yksi leikkausvalssi onnistui ihan mahdottoman hienosti joka kerta.  Safi teki yhtä Kipen harjoituksista, meni yllättäen aika paljon paremmin kun Kiivu. Oli tosi miellyttävää tehdä lämmittelyt ja jäähdyttelyt hienoissa huurteisissa maisemissa, mutta Kirvan ei olisi ehkä tarvinnut harrastaa pakkasuintia.

Tämäkin Viivin ottama

Eilen käytiin parin tunnin lenkillä Annikan, Viivin, Mörkön ja Leevin kanssa ja suunnattiin siitä sitten suoraan Kirvan kanssa Turkuun. Sinne on kyllä aina yhtä mukava mennä, tuntuu että olisin asunut siellä kauemminkin kuin sen puolitoista vuotta. Normaali kaupassakäyntikin on paljon hauskempaa kun ihmiset ympärillä puhuvat turkua. Majoituimme taas Ainon luona, vaikka hän ei itse ollutkaan paikalla. Tuo kisakotini on kyllä tosi kätevä, siellä kun odottaa aina vähän niinkuin parannellut versiot omista leffa- ja musiikkikokoelmistani. Niiden parissa ilta sujui rattoisasti, ja käytiinpä vielä hyvä ravilenkki yo-kylän ympäristössä.

Tänään oli oikein hyvä agilitypäivä. Kirva oli aika kiehumispisteessä kun huomasi päässeensä ihanalle ja tutulle ATTn hallille. Mutta on se vähän järkiintynyt, nyt hankaluuksia käyttäytymisessä oli enimmäkseen vaan siinä hallin pihalla, mutta kun Luolakalliontieltä päästiin johonkin suuntaan niin Kirva hiljentyi ravailemaan ihan nätisti sekä remmissä että irti. Pitäisi itse olla vaan rauhallisempi, Kirva kun ei aina ole se ainoa kellä kiehahtaa...

Ekalta radalta saatiin vika sm-nolla. Suoritus oli ihan oivallinen, mutta yhdessä kohdassa olin taas tutustumisessa mennyt muiden kelkkaan ja virheellisesti ajattelin että on muka jotenkin vaikea saada koira irtoamaan yhdelle hypylle. No eipä ollut, ja Kirva kävi kääntymässä ihan muuallakin. Ei kyllä ehtinyt niitä vääriä hypätä, joten nollahan sieltä tuli kerta rata oli muuten aika kiva.

Tokalla radalla pilasin alun, oli kyllä niin järjetön suunnitelma että ei siitä sen enempää. Ensi kerralla ei tarvitse edes miettiä mitään tyhmyyksiä, kun otetaan treeniin tuollaiset alut. Greco oli tosi hyvä tuollaisissa missä pitää ohjata monen hypyn takaa pelkkästään yläkropan suuntaa muuttamalla, mutta Kipen kykyihin en vielä luottanut. Puomi ihan hullun hyvä, ja aallakin sain hyvin vähän pysymistreeniä.

Kolmannelta radalta saatiin kanssa nolla. Se hyppäri olikin kyllä tosi helppo, mutta kivahan sitä oli mennä. Hiukan yhdessä kohdassa levähti tämäkin, mutta kyllä minä tämänkin varsin kelvolliseksi suoritukseksi laskisin.

Kovin tyytyväinen kyllä olin päivän tekemisiimme. Eikä muuten tullut yhtään rimaa kolmella radalla alas! Viimeisellä kyllä osui jo pariin. Pieni takaisku oli ehkä housujeni repeäminen. En ymmärrä missä tilanteessa se on tapahtunut, mutta toinen lahkeeni oli pohkeen kohdalta täysin revennyt. Huomasin sen vasta yhdessä vaiheessa radan reunalla istuessani, toivottavasti en ihan koko päivää ole siellä sen näköisenä tallustellut menemään. Onneksi oli varahousut mukana.