Yksi pakollisista kisaviikonlopuista on juhannus, joten Tuorlaan lähdettiin tänäkin vuonna. Tällä kertaa meillä oli ihan reissuseuraakin, kun Viivi ja Leevi lähtivät mukaan.
Perjantaina saatiin melko aamusta lähteä kun ykkösiin haluttiin ehtiä. Kirva starttasi puolen päivän aikaan agiradalla. Radassa ei mitään ihmeellistä, yksi rima tippui kun käänsin tosi myöhään, ja yksi putki meni väärään päähän. Tosin nyt muistin että Kirvahan jätti kepit kaksi kertaa kesken!
Toinen rata oli hyppäri, josta tehtiin sitten ihan karmean huono hylky.
Lainattiin Ainon asuntoa yöksi (grazie!) ja illalla viihdyttiin tovi täysin kuolleessa Turussa. Jopas oli ruuanmetsästyskin tehty vaikeaksi.
Sunnuntaina vielä sitten kaksi starttia jäljellä. Kipen kanssa saatiin ekalta radalta nolla, ja kolmosiinhan me sitten päästiin! Sijoitus oli kakkonen, aa oli hidas ja vähän pähkäilyä tuottanut loppu ei mennyt parhaimmalla mahdollisella tavalla kun unohdin yhden valssin ja taisin tehdä kolme takanaleikkausta peräkkäin.
Saatiin sitten kilpailla meidän eka startti kolmosissakin. Olin tutustunut vähän väärin, ja vitosaidan ohjaus piti muuttaa ihan viime hetkellä. Siinä olisikin sitten voinut vähän pienemmin kääntyä. Ennen keinua tein tosi epäonnistuneen valssin, ja sain Kirvan keinusta ohi, siitä vitonen. Muuten ihan sujuvaa menoa, ja kyllä oli oiva tunne rataantutustumisessakin, tästä se nyt sitten alkaisi!
Neljällä radalla tippui vain yksi rima, ihan uskomatonta! Kontaktit eivät olleet niin nopeita mitä olisivat voineet olla, mutta tärkeintä oli että käytös aalla oli jälleen normaalia ja luotettavaa.
Kummatkin kisapäivät kruunasi lenkki Paimiossa. Kiitos Viiville viikonlopun seurasta, kuvista ja tulevista videoistakin.
JEE!! Onnea hurjasti molemmille <3
VastaaPoistaJihuu, onnea kolmosiin nousemisesta! Nyt se kunnon kisaaminen sit alkaa ;)
VastaaPoistaKiitos Susse ja Sirkku!
VastaaPoista