Pikainen treeni hallilla tänään.
Safi teki poispäinkäännösharkkaa ja pimeitä putkikulmia. Ihan hyvin kääntyi, mitä nyt pari kertaa tuli käsille kun hosuin. Putketkin löytyi ihan hienosti.
Kirvan ohjelmassa oli set point-harjoitus okserilla, välistävetoja (hyi, tylsää) ja vähän keppejä jyrkähköstä avokulmasta putkihoukutuksella. Meillä oli aivan mahtava tuokio Kirvan kanssa. Ensinnäkin, hypyt näyttivät hyviltä. Veikkaan sen johtuvan uinnista. Sen räpiköinnin jälkeen nimittäin mikä tahansa näyttää rennolta.
Toisekseen, välistävedot menivät taistelematta ja aika rutiinilla.
Kolmanneksi, keppitreeni sujui paremmin kuin hyvin ja sain tärkeän oivalluksen.
Keppien takana oli putki kuvan mukaisesti, ja se oli oikeastikin varsin lähellä, putken ja keppien välistä ei olisi mahtunut esim. kävelemään.
Ekalla yrittämällä kokeilin niin, että leikkasin kahden ensimmäisen hypyn välissä ja siitä käskytin Kirvan kepeille. Meni oikein sisään, mutta käväisi putkessa. Totesin että ohhoh, ja otettiin uudestaan aivan ongelmitta.
Tässäpä se suuri oivallus, minä tahdon että meidän treenit menee aina näin. Tuo tilanne oli jotenkin niin täydellisen harmoninen ja Kirva niin mahdottoman taitava ja kiltti, että ei mun tarvitse enää ikinä käyttää mitään kovempia huomautuksia. Ei se niistä rikki mene, mutta en näe mitään järkeä moisessa toiminnassa. Ainoa missä aion tulevaisuudessa(kin) raivostua on varaslähdöt.
En ole oikein ikinä ollut niitä ihmisiä jotka huomauttavat (nätisti tai rumasti) mikäli koira valuu, menee ohjauksista läpi (yäk noita kahta edellämainittua termiä) tai menee selän taakse. En uskaltaisi luottaa siihen että olen ohjannut niin luotettavasti ja/tai opettanut sen kyseisen asian niin hyvin että virhe olisi vain koiran. Muutaman kerran olen jostain hermostunut ja en ole kyllä sillä saavuttanut minkäänlaista tyytyväisyyttä.
Sen sijaan estesuorituksien kanssa olen ajatunut tiukemmalle linjalle, niissä olen voinut jopa kieltää koiraa. Ei sekään ollenkaan sovi minulle, en tiedä miten olen moiseen ryhtynyt. Olenhan kuitenkin pohjimmiltani sataprosenttisesti kukkahattutäti agilityn suhteen. Ja/tai sitten mulla vaan on perin kiltit koirat.
No joo, kelpo treenit siis.
Onneks et ollut mukana, kun eilen kävin sittenkin tekemässä omat pikapikatreenit pakollisen lenkin ohessa... :P Ei ollut ihan ne lahjakkaimmat koulutuksellisesti. Ei sillä että olisi muutenkaan, koen piston omatunnossa :)
VastaaPoista