Where's my fucking clap, where's my encore?

Sijoitus 4/65 ei pöllömpi sekään!

Olin tänään kilpailemassa maailman hienoimman agilityvalkkarin kanssa. Rata meni juuri kuten piti ja kakkosiinhan me noustiin! Lähdöistä en ottanut stressiä, olin päättänyt tehdä ne lentävänä versiona. Se vaan jännitti että kuinka suotuisat radat ovat moiseen.

Ekan radan alku oli kaksi hyppyä vinottain ja sitten kepit. Eihän siinä tarvinnut kuin laittaa Leevi oikeaan kulmaan, irroittaa panta ja kehoittaa lähtemään kepeille, kyllä ne hypyt siinä osui matkan varrelle. Kepeillä sain koiran kiinni ja siitä eteenpäin kaikki olikin selvää pässinlihaa. Leevin kanssa oli mahtava mennä, siinä on sitä voimaa ja paloa mitä pitääkin. Supervarmat kontaktit ja kepit ovat toki kiva pikku lisä. Totaalinen agilityeuforia!

Lisäksi minua ilostutti aivan tavattomasti matkaseuralaisten Riitan ja Toscan kaksi ekaa nollaa. Mikä ilon päivä!
Iloita sai myös siitä että PAWin nuorin kasvatti Hoppu aloittaa tänään kilpailu-uran, tätä armollista näytelmää en valitettavasti ehtinyt jäädä katsomaan kun omat koirat odottivat kotona. Hyvä siitä tulee, sen näkee jo nyt.