Mega mega white thing

Sunnuntaina töpeksin ihan samalla tavalla Tuikkeen kummatkin radat. Jäin tönöttämään paikoilleni ennen keppejä kun pelkäsin vääriä esteitä, ja Tuilla meni sitten vähän hermo minuun ja keppejä ei meinannut mitenkään löytyä, ja sitten kun ne löytyivät niin niitä ei oikein maltettu pujotella loppuun asti. Tai no hyppärillä kyllä meni heti ekalla loppuun, mutta sisäänmenossa säädettiin tovi.

Lisäksi Tuike tuli ekalla radalla tokasta aasta läpi ja tiputti ekan riman. Muuten meni ihan hyvin, jopa pelkäämäni serpentiinit ja yksi välistävetokin. 

Sanottaisiinko vaikka niin, ettemme ehkä vielä Tuikkeen kanssa ole sellaisella varmuuden tasolla missä kahden viikon treenaamattomuuden jälkeen pärjäämme kilpailuradalla.

Tässä sähläysvideo:

Rikillekin haettiin kaksi hylkyä, ekalla radalla homma kosahti heti tuohon putkipuomierotteluun ja tokalla radalla sain senkin ennen keppejä väärälle hypylle.

Ei se mitään. Vaikka radoilla tuli ihan hulluna kaikkea säätöä kummankin kanssa, niin iloisin mielin lähdettiin kotiin. Kummatkin ovat kyllä niin mainioita.