Don't just dream in your sleep, it's just lazy

Lauantaina oli tosiaan vihdoin Kirvankin vuoro kilpailla. Saatiin hylky, nolla ja yliaikavitonen.

Hylkyradalla Kiibelillä oli aika hyvä meno päällä. Ei todellakaan kääntynyt kakkoselta mihinkään vaan jatkoi takana siintäville kepeille. Kontaktit oli aika vaarallisen näköiset, keinulla ilmassa venytteli jalkojaan takaisin kontaktille ja aalla lensi harjan yli ja mäjähti suoraan kontaktille etujalat maahan. Ei kovin terveellistä! 

Tokalla radalla kontaktit olivat vähän turvallisemmat, mutta olisi kannattanut tehdä ne tai jotakin muuta vajaa parikymmentä sadasosaa nopeammin niin meillä olisi tässä uusi valio. Mutta ihan hyvä näinkin. Sijoitus oli 6/~70.

Vika rata oli nihkeä. Ärsyttää kun tupla jäi siitä kiinni että Kirva jotenkin sekosi keppien keskellä. Mitäs ihmettä. Ei näitä ole pitkään aikaan ollut.

Eilen kävin Kirvan ja Leevin kanssa treenaamassa. Testailtiin uutta keinua (hyvä on!) ja tehtiin vähän rataakin siinä. Pojat olivat molemmat oikein ete(ne)viä. Jos nyt ei oteta sitä huomioon että toisen elämäntehtävä on kääntyä, ja toisen posottaa suoraa, niin on ne kyllä aika samanlaisia.

Tässä on vielä pari päivää armon aikaa pojilla ennen kuin hylkään heidät melkein viikoksi ja suuntaan Skotlantiin. On kyllä jo aikakin! Yksisarvisten bongailun ohella luvassa olisi ystäviä, pari keikkaa, keskiviikkokiinalaista ja muita rutiineja. Täältä tullaan VAL!

D-D-Dance dance dance 'til you get it right

Tällä viikolla ei olla oikein päästy treenaamaan. On ollut hyytynyttä autoa ja loukkaantunutta kouluttajaa ja sen semmoista. Keskiviikkona tehtiin ihan pikaiset treenit Kirvan kanssa, eipä niissä mitään ihmeellistä.

Tänään oli taas kisapäivä. Ei tosin vieläkään Kipellä, mutta ensi viikonloppuna sitten.
Rikin kanssa käytiin Vuokkosilla kisailemassa pari starttia. Eka oli ihan tokavikalle esteelle asti nolla (surkeilla kontakteilla), mutta sitten tuli joku väliaikainen pussiunohdus ja selvittiin siitä vasta tuomarin nostoavulla sitten.
Tokalla radalla osattiin pussi, joten sieltä tuli nollavoitto!

Olipas jälleen iloinen agilitypäivä muutenkin, kun pääsin muutaman ryhmäläisenikin menoa ihastelemaan. Oikein paljon onnea Riitalle ja Toscalle sertistä, Melissalle ja Murulle voittonollasta ja Helille ja Foxille kolmosiin noususta!

Huono kuva, mutta edes hiukan kisatunnelmaa! Riki ja hänen haareminsa palkintojenjaon jälkeen.
Hoppu oli mainio leikkikaveri lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä.

Nyt olisi sitten tehtävä jotain (=treenattava) noille kontakteille, niin eiköhän me ihan ongelmitta nousta kakkosiin ja mukavampaa sitten sielläkin olla. Muutoinhan Rikin osaamistaso on ihan miellyttävä!

Where's my fucking clap, where's my encore?

Sijoitus 4/65 ei pöllömpi sekään!

Olin tänään kilpailemassa maailman hienoimman agilityvalkkarin kanssa. Rata meni juuri kuten piti ja kakkosiinhan me noustiin! Lähdöistä en ottanut stressiä, olin päättänyt tehdä ne lentävänä versiona. Se vaan jännitti että kuinka suotuisat radat ovat moiseen.

Ekan radan alku oli kaksi hyppyä vinottain ja sitten kepit. Eihän siinä tarvinnut kuin laittaa Leevi oikeaan kulmaan, irroittaa panta ja kehoittaa lähtemään kepeille, kyllä ne hypyt siinä osui matkan varrelle. Kepeillä sain koiran kiinni ja siitä eteenpäin kaikki olikin selvää pässinlihaa. Leevin kanssa oli mahtava mennä, siinä on sitä voimaa ja paloa mitä pitääkin. Supervarmat kontaktit ja kepit ovat toki kiva pikku lisä. Totaalinen agilityeuforia!

Lisäksi minua ilostutti aivan tavattomasti matkaseuralaisten Riitan ja Toscan kaksi ekaa nollaa. Mikä ilon päivä!
Iloita sai myös siitä että PAWin nuorin kasvatti Hoppu aloittaa tänään kilpailu-uran, tätä armollista näytelmää en valitettavasti ehtinyt jäädä katsomaan kun omat koirat odottivat kotona. Hyvä siitä tulee, sen näkee jo nyt.

I’m thinking about getting an Adamantium helmet

Olipas agilityntäyteinen loppuviikko.
Keskiviikkona oli Helenan treenit. Eka kierros meni hyvin. Toka kierros oli vähän liikaa ehkä.
Illalla treenasin pitkästä aikaa myös Ficon kanssa. Lähinnä kontakteja ja vähän keppejä.

Torstaina PAW! Esteet olivat sopivasti samassa muodostelmassa missä viime kisoissa haksahdimme ansaesteisiin kepeillemenossa, ja niinhän kävi nytkin. Ansaeste avokulman vieressä aiheutti lähes joka kerta joko sen hypyn hyppäämisen tai sitten kakkosväliin ajautumisen. Umpikulma ansaesteellä puolestaan sujui heti aivan hullun hienosti.
Safi pääsi vähän tokoilemaan ja tekemään parit kontaktit. Voi jukra kun oli herra onnessaan.

Perjantaina treenit Leevin kanssa. Pari kertaa yritti mennä renkaan välistä kun aan kontaktilta lähettiin, mutta muuten ihan hyvä. Paitsi että pikkupuomia lähti laukkaamaan niin kovasti että tippui sieltä. Onneksi oli tosiaan se pikkupuomi. Ei kyllä hidastellut seuraavilla toistoilla ollenkaan, mutta ei myöskään tippunut.

Huomenna sitten jotain jännää! Siinäpä teille kunnon cliffhanger.